Urbaani raideliikenne tuottaa enemmän kuin maksaa | Pöyry in Finland Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

RAIDELIIKENNE / 18.2.2016

Urbaani raideliikenne tuottaa enemmän kuin maksaa

Erityisesti taantuman keskellä kaupunkien kannattaa panostaa kevyen raideliikenteen infrahankkeisiin, sillä niillä on kauaskantoisia vaikutuksia päästöihin, kaupunkirakenteen investointeihin ja kansantalouteen. Raide-Jokerin kaltaisilla urbaaneilla raidehankkeilla voidaan parantaa merkittävästi myös kaupunkien julkisen liikenteen toimivuutta ja vähentää kumipyöräliikenteen haittoja.

Helsingin ja Espoon linkittävä nopea raitiovaunulinja, Raide-Jokeri sai taannoin vahvistuksen 84 miljoonan valtiorahoituksesta. Itäkeskuksen ja Otaniemen välille levittyvä linja lupaa nopeaa kyytiä sen varrella asuville ja työskenteleville ihmisille. Lisäksi seurauksena odotetaan syntyvän runsaita kiinteistöinvestointeja kaupungeille. Jälkimmäinen selittää sen, että valtionosuuden rahoitus otettiin poikkeuksellisesti Valtion asuinrahastosta.

Pöyryn infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkalan mukaan taantuman aikana suuret infrahankkeet kilpailutetaan tarkasti, mikä madaltaa niiden kustannuksia. Raideliikenteessä piilee lisäksi selkeitä elvyttäviä mahdollisuuksia.

Raidehankkeet vaikuttavat pitkäkestoisesti kaupunkirakenteeseen ja mahdollistavat tiheämmän rakentamisen. Niillä voidaan lisätä kuljetuskapasiteettia tukien jo valmiiksi toimivia joukkoliikennemuotoja sen sijaan, että rakennettaisiin lisää kaupunkirakennetta rikkovia moottoriteitä.

Maailmanlaajuinen trendi ruuhkia ja päästöjä vastaan

Suomi ei ole ainoa maa, joka panostaa kevyeen raideliikenteeseen, vaan siitä on tullut maailmanlaajuinen trendi. Ruuhkat ja päästöt runsaasta yksityisautoilusta kuormittavat monia suurkaupunkeja. Muun muassa New Yorkissa Brooklynin ja Queensin yhdistävä raitiolinja sai vastikään kannatuksen kaupungin johdolta. Myös Tukholmassa ja Tallinnassa kehitetään kaupunkien olemassa olevaa raitiovaunuliikennettä, ja Bergen, Turku sekä Oulu harkitsevat julkisen liikenteensä laajentamista raiteille.

Suomessa on Raide-Jokerin lisäksi käynnissä muutamia keskeisiä raidehankkeita pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Ajankohtaisin on tämän vuoden aikana liikennöinnin aloittava Länsimetro, jonka suunnittelussa Pöyryllä on ollut merkittävä rooli.

”Ei tarvitse kuin ajaa hieman ympäri Espoota huomatakseen, että se on ihan erilainen kaupunki kuin viisi vuotta sitten. Metrolla on ollut keskeinen rooli muutoksessa. Rata- ja raidehankkeet mahdollistavat merkittävän kasvun. Länsimetron alueella on tällä hetkellä noin 35 000 asukasta ja tämä on tarkoitus tuplata metron valmistumisen jälkeen”, Inkala toteaa.

Raiteet yhdistävät Tampereen

Omalla väylällään kulkeva raideliikenne ei kuormita autoliikennettä, ja mikäli sille asetetaan oikeanlaiset etuudet väylän risteytyessä muun liikenteen kanssa, se kulkee kaupungin läpi sujuvasti. Kuljetuskapasiteetin lisääminen busseilla ei monissa tapauksissa ole realistista, ja sähkökäyttöinen kevyt raideliikenne tarjoaa ratkaisun näihin ongelmiin.

Tämä on huomattu muun muassa Tampereen raitiotieallianssissa, joka VR Trackin, YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin yhteistyöllä suunnittelee Lentävänniemen, Tampereen keskussairaalan ja Hervannan yhdistävää raitiovaunulinjaa. Tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevan projektin kaavaillaan valmistuvan vuonna 2023, ja sen arvioidaan vuonna 2030 kuljettavan 47 700 matkustajaa vuorokaudessa.

”Tampereella Hämeenkatu on täynnä busseja, eikä bussien määrää voida enää lisätä. Raitiovaunun kuljetuskapasiteetti on paljon suurempi, ja se on siten ainoa ratkaisu julkisen liikenteen lisäämiseksi. Pidemmän pysäkkivälin johdosta pisteestä A pisteeseen B on nopeampi kulkea, ja pysäkin lähelle on mahdollista rakentaa korkeampia rakennuksia ja siten tehostaa maankäyttöä”, Tampereen raitiotieallianssin infrasuunnittelua Pöyryn puolelta johtava Inkala kertoo.

Kevyt raideliikenne muokkaa koko kaupungin liikennettä ympäristön ja ihmisten kannalta parempaan suuntaan. Kun vaihtoehto omalle autolle tehdään tarpeeksi houkuttelevaksi, voidaan julkisen liikenteen suosimiseen kannustaa ennestään tie- ja ruuhkamaksuilla tai toimivalla liityntäpysäköinnillä.

”Monet kaupungit ovat mukana erilaisissa sitoumuksissa ja hankkeissa kohti vähäpäästöisempää liikennettä. Vanha ajatus ratikasta on modernisoitunut ja sillä päästään paremmin haluttuihin tuloksiin”, Jenni Neste toteaa.

Yhteystiedot

Mikko Inkala
Johtaja, infrasuunnittelu