Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

KALLIORAKENNUS / 28.8.2014

Tässä suomalaiset ovat maailman huippuja - Näin rakennetaan kallion sisälle

Kalliorakentaminen on nyt pinnalla parhaillaan pääkaupunkiseudulle louhittavan Länsimetron myötä. Millä keinoin rakennetaan tuhansia miljoonia vuosia vanhan kallion sisälle jotakin niin, että ehjinä pysyvät niin maanpäälliset rakennukset, louhittava tunneli kuin louhijatkin? Tämän tietävät parhaiten suomalaiset, sillä Suomi kuuluu kalliorakentamisen kärkimaihin.

Pääkaupunkiseudulle rakennettava Länsimetro on suomalaisen kalliorakennusosaamisen taidonnäyte. Kallioon rakentaminen on pitkä prosessi, joka vaatii niin tarkkoja tutkimuksia kallioperästä kuin laskelmia tiivistys- ja lujitustoimenpiteistäkin.

– Tutkimuksia tehdään mittava määrä. Tärkeimmät tutkittavat asiat ovat kalliopinnan korkeusasema, kallioperän laatu ja vedenjohtavuus sekä kallioperässä vallitseva jännitystila. Sitten voidaan lyödä linjaus lukkoon ja suunnitella tarvittavat lujitus- ja tiivistystoimenpiteet sekä määrittää louhinnan räjäytyskatkojen pituudet, kertoo kalliorakennustekniikan projektipäällikkö Jukka Salminen Pöyryltä moninaisista työvaiheista.

Kun aletaan suunnitella pitkän nauhamaisen kalliorakennuskohteen, kuten Länsimetron, louhimista, myös olemassa oleva rakennettu ympäristö on tärkeässä roolissa.

– Esimerkiksi Espoon Otaniemessä oli useita kohtia, joissa ympäristön tärinäherkät laitteet rajoittivat louhintaa ja lyhensivät kerralla louhittavaa matkaa noin puoleen normaalista viidestä metristä, infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala Pöyryltä kuvailee kalliorakentamisen haastavuutta.

Suomen osaamisella onkin kova kysyntä ulkomailla. Esimerkiksi Pöyry vie asiantuntemustaan niin Norjaan, Aasian maihin kuin Lähi-itään, missä kallioperä voi olla tyystin erilaista kuin Suomessa.

– Suomen kallioperä on todella vanhaa ja sangen kovaa, minkä vuoksi se soveltuu kalliorakentamiseen hyvin. Peruskallio on lähellä maanpintaa verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa sen päällä on pehmeitä, myöhemmin muodostuneita kivilajeja, Inkala kertoo.

Vaikeimmissa kohteissa monta muuttujaa

Kallioon louhittava tunneli voi olla pituudeltaan kymmeniä kilometrejä ja vastaan saattaa tulla kalliota, joka onkin huomattavasti pehmeämpää kuin mitä koeporauksissa on selvinnyt. Tästä syntyy aikataulu- ja kustannushaasteita.

– Koska louhittava alue voi olla hyvinkin laaja, riittäviä tutkimuksia ei välttämättä voida tehdä. Ikäviä yllätyksiä saattaa tulla, toteaa Inkala.

Suomessa haastavimpia kalliorakennuskohteita on ollut maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijänne-tunnelin, peruskorjaus. Sitä kautta yli miljoona pääkaupunkiseudun asukasta saa käyttövetensä.

– Korjauksen ajaksi koko tunneli jouduttiin tyhjentämään vedestä ja etsimään vaihtoehtoiset keinot veden saamiseksi asukkaille. Kyse oli paljon kalliorakennustöitä suuremmasta operaatiosta, Inkala kertoo.

Yhteystiedot

Mikko Inkala
Johtaja, infrasuunnittelu