Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

KIERTOTALOUS / 2.1.2019

Kiertotalous lupaa paljon – onko ympäristönsuojelu suomalaisyritysten tulevaisuuden bisnes?

Kiertotalous mahdollistaa suuria tuottoja ja säästöjä kaikille organisaatioille. Hyötyjen korjaamiseen kannattaa valmistautua jo nyt.

Kulutuskykyisen keskiluokan nopea kasvu pakottaa etsimään globaalisti yhä järkevämpiä tapoja hyödyntää luonnonvaroja. Siksi uudet kiertotalouteen perustuvat toimintamallit tulevat valtaamaan markkinoita vääjäämättä.

Sekä yritysten että kuntien kaltaisten julkisten organisaatioiden on viisasta tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin, koska luvassa voi olla huomattavia tuottoja ja säästöjä. Muutosaalto on niin suuri, että kiertotalous kannattaisikin nostaa jokaisen johtoryhmän agendalle.

”Muutossignaalit ovat niin vahvat, että yritykselle on suuri riski, jos se ei reagoi muutokseen”, sanoo osastopäällikkö Katri Päivärinta Pöyryn ympäristöpalveluista.

Hyviä esimerkkejä menestyksellisestä kiertotalousbisneksestä löytyy monilta toimialoilta. Yhteistä kaikille on se, että ylin johto on sitoutunut muutokseen.

Kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa

Kiertotalous on toki vanha ilmiö maassa, jossa on kierrätetty muun muassa paperia ja metallia jo vuosikymmeniä. Monet merkit kertovat kuitenkin, että ilmiö ottaa uusia kierroksia nopeasti.

Lakeja ja asetuksia ollaan muuttamassa siten, että siirtyminen kiertotalouteen on mahdollista. Huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen riittävyydestä on myös kääntänyt suhtautumisen kierrätysmateriaalia kohtaan suosiollisemmaksi.

”Aiemmin kuluttajat ovat saattaneet pitää kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita huonompina. Nyt asenteet ovat selvästi muuttuneet, ja kierrätysmateriaalien käyttö tuotteen valmistuksessa voi olla jopa imagoetu”, pohtii projektipäällikkö Tiina Sarja Pöyryltä.

Samaan aikaan etenkin digitalisaatio on mahdollistanut liiketoimintamalleja, joita vielä muutama vuosi sitten ei voinut tehdä kannattavasti. Esimerkiksi erilaiset jakamispalvelut avaavat järkevän polun omistamisesta kohti yhteiskäyttöä. Kaupungeissa monet ihmiset käyttävät yhteisiä kaupunkipyöriä, vuokraavat autoja ja majoittuvat toisella puolella maailmaa paikallisten ihmisten asuntoihin.

Samoin yhä useammat yritykset kehittävät liiketoimintaa, jossa tuotetta myydään palveluna.

”Palvelu avaa luontevasti yksittäisen tuotteen myyntiä pidemmän asiakassuhteen, jolloin syntyy täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Katri Päivärinta.

Samalla materiaalien hyödyntäminen tehostuu ja syntyy kannustimia tuottajalle valmistaa kestäviä ja helposti korjattavia tuotteita.

Positiiviset vaikutukset näkyvät luonnollisesti myös kansantalouden tasolla. Rooman klubin arvion mukaan kiertotalous voisi tuoda pelkästään Suomeen 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta vaatii uusia ekosysteemejä

Uuden liiketoimintamallin rakentaminen tai muu merkittävä muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Mitä suurempi yritys, sitä monimutkaisempia ovat yleensä sen verkostot. Siksi uusi liiketoimintamalli voi vaatia huomattavaa strategista pohdintaa. Mikä voisi olla toimiva liiketoimintamalli? Millaisia teknologisia haasteita siihen voisi liittyä? Löytyykö riittävästi uudenlaisia raaka-aineita, yhteistyökumppaneita ja osaajia? Ovatko nykyiset kumppanit valmiita muuttumaan?

Kiertotaloudessa on kyse systeemisestä muutoksesta, jossa yhden organisaation muutos vie harvoin pitkälle. Pöyry tukeekin asiakkaitaan ekosysteemien rakentamisessa, uusien liiketoimintamallien kehittämisessä sekä käytännön toimintasuunnitelmien laatimisessa.

”Samoin voimme toimia tulkkina, miten monimutkainen lainsäädäntö vaikuttaa eri organisaatioiden toimintaan ja kehityssuunnitelmiin”, sanoo Tiina Sarja.

Tavoitteiden on oltava korkealla

Ekosysteemin rakentaminen voi käynnistyä pienellä pilotilla, mutta tähtäin kannattaa suunnata johonkin suureen. Esimerkiksi Apple on ilmoittanut tavoitteekseen, että se valmistaa tuotteita vain uusiutuvasta ja kierrätettävästä materiaalista. Apple on hyvä esimerkki siksi, että se oivalsi ensimmäisten joukossa myös alustatalouden merkityksen. Nyt se uskoo ilmiselvästi kiertotalouden bisnesvoimaan.

Toki Suomestakin löytyy iso joukko yrityksiä, jotka ovat tarttuneet mahdollisuuksiin. Sitra on koonnut sivuilleen 98 innostavaa esimerkkiä kiertotaloudesta. Sivuilta löytyvät muun muassa jätemuovista sisustusmateriaaleja valmistava Durat, jätehuoltoverkoston hallinnointiin erikoistunut Enevo ja käytetyistä alkaliparistoista maatalouden kierrätysravinnetta valmistava Tracegrow.

Kiertotalouden kautta julkisen sektorin säästöjä

Kiertotalous on mahdollisuus myös julkisille organisaatioille, vaikka ne eivät taistele kuluttajien sieluista eivätkä markkinaosuuksista samaan tapaan kuin yritykset.

Kunnallisille organisaatioille kiertotalous avaa enemmänkin mahdollisuuksia säästää. Esimerkiksi kunnallisen jäteveden puhdistaminen kuluttaa paljon energiaa. EU-vetoisessa hankkeessa kehitetään mallia, jolla jätevedessä olevaa orgaanista ainetta eivät syö bakteerit, vaan se muutetaan biokaasuksi.

”Näin jätevedenkäsittelyssä voitaisiin tuottaa energiaa eikä kuluteta sitä. Silloin jätevesi muuttuukin raaka-aineeksi”, sanoo Tiina Sarja.

Lisäksi kunnalla on merkittävä mahdollistajan rooli, koska ne vastaavat oman alueensa infrastruktuurin suunnittelusta.

”Kuntien rooli ei ole niinkään tehdä bisnestä, vaan tunnistaa alueensa kärkitarpeet kiertotalouteen siirtymisessä ja tehdä toimintasuunnitelma siltä pohjalta”, pohtii Katri Päivärinta.

Jokaisen kunnan ja yrityksen täytyy pohtia ja arvioida omia mahdollisuuksiaan itse. Suurimmat tulokset syntyvät kuitenkin yhteistyöllä. Sitä kautta voimme mahdollisesti päästä kestävään kehitykseen laskematta elintasoamme. 

Lue lisää Pöyryn kiertotalouspalveluista Kiertotalous-sivulta.

Artikkeli on julkaistu alun perin Sanoman verkkosivuilla.

Yhteystiedot

Katri Päivärinta
Osastopäällikkö, Ympäristöpalvelut, Oulu

Liity postituslistalle

Haluatko kuulla lisää ympäristöaiheisia uutisia meiltä? Täytä yhteystietosi, niin kerromme sinulle sähköpostitse mm. alan ilmiöistä, uusimmista hankkeista, Pöyryn palveluista sekä tapahtumista joissa olemme mukana. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa ja muokata tilausasetuksiasi.
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti
Yritys / Organisaatio