Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

TÄRINÄMITTAUKSET / 13.12.2018

Blogi: Tärinän haittoja ehkäistään ennakoinnilla ja mittauksilla

Maaperän tärinä voidaan rinnastaa melun kaltaiseksi ympäristöhaitaksi. Tärinä on otettava huomioon kaikessa toiminnassa, jossa rakennetaan tiiviisti tai toimitaan lähellä asuinrakennuksia tai muita herkkiä kohteita. Erilaisilla tärinämittauksilla saadaan tietoa rakenteisiin, asuinviihtyvyyteen ja runkomeluun liittyvistä riskeistä.

Yleisimmät tärinän aiheuttajat ovat liikenne, pohjarakennustyöt ja louhinta, mutta lisäksi tärinää voi aiheutua esimerkiksi raskaista työkoneista. Erittäin huonossa tilanteessa tärinä voi aiheuttaa vaurioita rakennuksiin ja rakennelmiin. Ihminen on herkkä aistimaan tärinää, joten rakenteita vaurioittavaa tärinää monta kertaluokkaa vähäisemmällä värähtelyllä voi olla vaikutusta asuinviihtyvyyteen. Tärinällä on haitallisia terveydellisiä vaikutuksia, jos häiriö haittaa esimerkiksi lepoa tai keskittymiskykyä. Tärinä voi myös haitata herkkien laitteiden toimintaa.

Tärinä on subjektiivinen käsite, jonka eri ihmiset kokevat eri tavoin. Tärinän häiritsevyyttä on tutkittu runsaasti, joten tarjolla on kattavasti aineistoa häiritsevän tärinän ominaisuuksista. Tärkeimmät ominaisuudet ovat tarkastelukohteessa havaittu tärinän voimakkuus ja taajuus. Tarkastelupisteessä näihin tekijöihin vaikuttavat useat asiat, joita ovat esimerkiksi tärinän aiheuttajan ja maaperän ominaisuudet sekä rakennuksen perustustapa ja rakenteet.

Tärinän vaikutuksia pystytään arvioimaan hankkeiden suunnitteluvaiheessa pohjatutkimusten ja tärinämittausten avulla, jolloin tärinän huomioiminen ja rajoittaminen on kustannustehokasta. Mittauksilla pystytään myös todentamaan toteutuneiden hankkeiden tärinätilanne. Mittaustuloksia tarkastellaan rakenteiden vaurioitumisen, asuinviihtyvyyden ja runkomelun kannalta.

Tärinän vaikutus rakenteisiin ja laitteisiin

Rakennusten ja laitteiden kestävyys tulee kysymykseen haastavissa maaliikennehankkeissa sekä räjäytystöiden suunnittelussa. Liikenteen ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arvioinnissa kiinnitetään huomiota maaperän ominaisuuksiin ja tärinälle altistuvien rakennusten rakennustapaan ja kuntoon. Vertailuarvona käytetään usein värähtelyn huippuarvoa vmax.

Asuinviihtyvyyteen vaikuttava tärinä

Asuinviihtyvyyttä häiritsevää tärinää tarkastellaan usein esimerkiksi maankäytönsuunnittelun, uusien tie- tai raideliikenneväylien suunnittelun yhteydessä. Suomessa käytetään yleisesti VTT:n ohjeistusta maaliikenteen aiheuttamalle tärinälle. Ohjeissa useamman maaliikenteen tärinänaiheuttajan pitkäaikainen vaikutus arvioidaan värähtelyn tehollisarvoisen tunnusluvun vW,95 avulla. Se kuvaa värähtelyn maksimiarvon odotusarvoa, joka määritellään 95 prosentin todennäköisyyttä vastaavaksi tilastollisesti suurimmaksi arvoksi. Tunnusluvun määritys pohjautuu viikon mittausjakson 15 suurimman värähtelytapahtuman mittaustietoihin. Mittauksen analysoinnissa saadun värähtelysignaalin eritaajuiset komponentit tehdään ihmisen herkkyyden suhteen samanarvoisiksi painotuskertoimen avulla.

Tärinän aiheuttama runkomelu

Maaperän tärinä voi aiheuttaa asuntoihin runkomelua. Runkomelu muodostuu tärinänaiheuttajan aiheuttamasta maankamaran värähtelystä, joka välittyy rakennuksen perustuksiin. Perustuksista värähtely etenee rakennuksen rakenteisiin, joiden värähtely voi synnyttää aistittavissa olevaa ääntä. Runkomelua aistitaan alhaisilla taajuuksilla (16–250 Hz) ja havaitaan täten matalana kumisevana äänenä. Yleensä runkomelu voi muodostua ongelmaksi, jos rakennukset sijaitsevat lähellä tärinänaiheuttajaa ja alueen maankamara on kalliota tai tiivistä kitkamaata.

Tärinää koskevat lait ja suositukset

Ympäristönsuojelulain (N:o 527/2014) tarkoituksena on mm. ehkäistä ja vähentää ihmisen toiminnasta johtuvaa ympäristön pilaantumista. Toiminnan harjoittajan tulee ehkäistä ympäristöhaitat ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Tärinän osalta laki koskee tärinän päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jos siitä aiheutuu terveyshaittaa, yleisen viihtyisyyden vähenemistä tai haittaa omaisuudelle. Laki myös velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan selvää toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista

Tärinälle ei ole asetettu Suomen laissa tarkkoja lukuarvoja. Rakennusinsinöörien liitto (RIL) on julkaissut ohjeelliset, hyvää rakennustapaa edustavat ohjearvot rakennuksien tärinänkestävyyden arvioimiseksi (RIL 253-2010), joita käytetään yleisesti rakennustöissä; esimerkiksi räjäytystöiden, paalutuksen ja työmaaliikenteen suunnittelussa. Ohjearvoja on myös sovellettu VTT:n tiedotteissa koskemaan maaliikennettä. Asuinviihtyvyyden osalta VTT on julkaissut suositusarvot maaliikenteen tärinälle, jotka pohjautuvat Suomessa tehtyihin värähtelymittauksiin ja kyselytutkimuksiin sekä Norjan standardiin (NS 8176E, 1999). Näitä suosituksia ja ohjearvoja voidaan käyttää teollisuuden aiheuttamaan tärinään soveltuvin osin.

Rakennusten ja rakenteiden vaurioitumisriski

Tärinän aiheuttaman rakenteiden vaurioitumisriskin arvioinnissa käytetään ohjeen RIL 253 mukaisia ohjearvoja perustuksille ja rakenteille. Ohjeeseen perustuu myös VTT:n tutkimusraportissa (VTT-R-04703-14) esitetyt maaliikennettä koskevat suositusarvot ja tarvittavat tarkastelutasot.

Ohjearvot lasketaan tapauskohtaisesti eri tärinälähteille rakennuksen rakennustavan ja maankamaran ominaisuuksiin perustuen. Louhintatärinää huomioidessa ohjearvoon vaikuttaa myös tärinälähteen ja rakennuksen välinen etäisyys, koska tärinän taajuussisältö muuttuu etäisyyden myötä. Yleisesti ottaen rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvan tärinän ohjearvot ovat kertaluokaltaan selkeästi suurempia kuin asuinviihtyvyyden suositusarvot.

Asuinviihtyvyys

Asuinviihtyvyyteen vaikuttavan haitan arvioinnissa käytetään VTT:n liikennetärinälle antamia suosituksia värähtelyluokituksesta (VTT, Tiedotteet 2569 ja 2278). Värähtelyluokat A-D on esitetty alla olevassa taulukossa.

Asuinviihtyvyyden arvioinnin suositusarvot värähtelyluokittain (VTT, Tiedote 2278)

Värähtelyluokka

Kuvaus olosuhteista

vW,95 [mm/s]

A

Hyvät asuinolosuhteet.

Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää.

≤ 0,10

B

Suhteellisen hyvät olosuhteet.

Ihmiset voivat havaita tärinän, mutta se ei ole yleensä häiritsevää.

≤ 0,15

C

Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa.

Keskimäärin 15 % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöistä.

≤ 0,30

D

Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla.

Keskimäärin 25 % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä.

≤ 0,60

Värähtelyluokitus koskee normaalikäyttöisiä asuinrakennuksia. Häiriöttömien rakennuksien (esim. lepokodit, sairaalat, korkeatasoiset asuinrakennukset) värähtelyluokan tulee olla yhtä värähtelyluokkaa korkeampia. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, liikuntatilat).

Runkomelu

Runkomelu määritellään tunnusluvun Lprm avulla, jota koskevat suositusarvot ovat esitetty taulukossa 3 (VTT tiedote 2468). Tunnusluku perustuu enimmäisäänitason mittaukseen, joka määritellään 95 %:n luotettavuustasolla.

Rakennustyyppi

Runkomelutaso Lprm [dB]

Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit

25–30

Asuinhuoneistot

30/35*

Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat

  • potilashuoneet, majoitustilat

  • päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet

30/35*

Kokoontumis- ja opetustilat

  • luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä

  • muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 

35

Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot

40/45*

* Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa.

Runkomelua voidaan arvioida eri tavoilla rakennettavan hankkeen suunnitteluvaiheen ja runkomelun oletetun merkittävyyden mukaisesti. Kevyin tarkastelutaso on turvaetäisyyden määrittämien, joka perustuu tehtyihin mittaustuloksiin ja saatuihin kokemuksiin. Samoin värähtelyn siirtotiehen perustuva tarkastelu perustuu kokemuksiin aiemmin vertailukelpoisissa olosuhteissa tehdyistä mittauksista. Vaativissa tapauksissa vaihtoehtona ovat paikanpäällä tehtävät värähtelymittaukset.

Tapio Lukkari
Ympäristöasiantuntija
Pöyry Finland Oy

Liity postituslistalle

Haluatko kuulla lisää ympäristöaiheisia uutisia meiltä? Täytä yhteystietosi, niin kerromme sinulle sähköpostitse mm. alan ilmiöistä, uusimmista hankkeista, Pöyryn palveluista sekä tapahtumista joissa olemme mukana. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa ja muokata tilausasetuksiasi.
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti
Yritys / Organisaatio