Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN / 13.2.2018

Blogi: Maankäyttöä ja rakentamista ohjaava lainsäädäntö on muutoksissa – helpottuuko hankekehittäminen?

Tiesitkö, että asemakaavan muutos voidaan laatia vaiheittain tai että YVA-menettely voidaan jatkossa toteuttaa osana kaavamenettelyä? Entä sitä, että eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa on helpotettu?

Kevään 2017 maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tähtäävät sujuvoittamiseen

Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) tehtiin keväällä 2017 useita muutoksia, jotka sujuvoittivat kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä.  Muutokset pohjautuivat hallitusohjelman tavoitteisiin turhan sääntelyn purkamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä.  Uudistusten myötä esimerkiksi asemakaavan muutos voidaan laatia vaiheittain. Tällöin kaavamuutos ja muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa (esim. rakennusoikeuden korottaminen, käyttötarkoituksen muutos). Muut muutokset koskevat mm. vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä ja hajarakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnissä

Ympäristöministeriössä on käynnistynyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu loppuvuodesta 2017. Uudistuneen lainsäädännön pitäisi olla valmis ensi vuosikymmenen alkupuolella. Tavoiteaikatauluun pyrkimisen osalta on syytä toivoa tavoiteaikataulussa pysymistä, sillä epätietoisuus tulevan ohjauksen sisällöstä luo epävarmuutta ja saattaa rajoittaa investointiherkkyyttä tai kehittämishalua.

Koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan on myös tehty selvityksiä lain toimivuudesta ja sen soveltamisesta. Lain uudistamistarpeelle on monia perusteita.  Ensinnäkin 1.1.2000 voimaan tulleeseen lain runsaaseen 200 pykälään on tehty muutoksia runsaasti. Kumottuja, muutettuja tai poistettuja pykäliä on enemmän kuin alkuperäisiä. Kun vielä otetaan huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi alueidenkäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat monet muut lait ja että tätä kokonaisuutta hallitaan linkkisäännöksillä, on eri säädösten roolin hahmottaminen vaikeaa jopa alan asiantuntijoille, saati osallisille ja hankekehittäjille. Toiseksi uudistuvat hallintorakenteet ja alueiden erilaistuminen muuttavat lain toimintaympäristöä, ja kolmanneksi digitalisaatio mahdollistaa prosessien uudistamisen. Listaa voisi jatkaa monilla argumenteilla. Tehtävä ei varmasti ole helppo, mutta se on välttämätön.

Lain uudistuksen toivoisi kohdistuvan vähintään kaavojen joustavuuden lisäämiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, kaavaprosessien nopeutumiseen ja kaavahierarkian vähentämiseen. Matka maakuntakaavasta hankekaavan rakennuslupaan on liian pitkä, monimutkainen ja arvaamaton. Vahvasti uudessa laissa merkitykselliseen asemaan nousevan kaavoituksen digitalisaation toivoisi etenkin hyödyttävän vaihtoehtojen vertailua sekä havainnollistamisen ja osallistamisen mahdollisuuksia.

Myös muita maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia voimaan

Prosessien sujuvoittamiseen tähtäsi myös keväällä 2017 tehty YVA-lain uudistus, jonka mukaan YVA-menettely voidaan jatkossa toteuttaa osana kaavamenettelyä. Lisäksi vuoden 2018 alusta tulivat voimaan eräiden ympäristölakien muutokset, jotka koskevat muutoksenhakua ympäristöasioissa. Lainmuutosten mukaan vaaditaan jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä, jos valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Niin ikään vuoden 2018 alusta astui voimaan uudistunut MARA-asetus eli valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä. Jatkossa tiettyjen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa, jos jätteen hyödyntäminen täyttää asetuksessa annetut ehdot. Muutos helpottaa soveltamisalaan kuuluvien jätteiden (mm. eräät lentotuhkat, betonimurske, asfalttimurske ja –rouhe) käyttöä kohteissa, joissa jätteellä voidaan korvata kivi- ja maa-aineista. Resurssiviisautta ja kiertotaloutta parhaimmillaan!

Toivottavasti sujuvoittavat ja sääntelyä purkavat mahdollisuudet otetaan käyttöön ennakkoluulottomasti ja luovasti. Ensisijaisen tärkeää on tuntea maankäyttöä ja rakentamista ohjaava lainsäädäntö, jotta sen soveltaminen tavoitteiden toteuttamiseksi on kestävää, kustannustehokasta ja laadukasta. Samalla turvataan suunnittelun ja menettelyjen lainmukaisuus.

Autamme mielellämme sinua maankäyttöön ja hankekehittämiseen liittyvissä asioissa. Lue lisää palveluistamme.

Yhteystiedot

Miia Nurminen-Piirainen
Johtava asiantuntija, Maankäyttö

Liity postituslistalle

Postituslistalle liittyessäsi lähetämme sinulle maankäyttöön, kaupunkeihin ja infraan liittyviä viestejä, kuten blogeja, alaan liittyviä vinkkejä sekä tietoja tulevista tapahtumista. Voit lopettaa tilauksesi koska tahansa.
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti