Alle puolet suomalaisista luottaa ihmiskunnan kykyyn ratkaista hiilidioksidiongelmat | Pöyry in Finland Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. > Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

LEHDISTÖTIEDOTE 19.9.2018

Alle puolet suomalaisista luottaa ihmiskunnan kykyyn ratkaista hiilidioksidiongelmat

Suomalaisilla harhaluuloja hiilidioksidikysymyksiin liittyen

Pöyry Oyj Lehdistötiedote 19.9.2018 klo 10:00 EEST

Lähes kolme neljästä suomalaisesta on huolissaan hiilidioksidipäästöistä, mutta alle puolet luottaa ihmiskunnan kykyyn löytää kestävä ratkaisu hiilidioksidipäästöjen hillintään. Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo omilla valinnoillaan olevan merkitystä globaalien hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamisessa. Samaan aikaan käsitykset päästöjen lähteistä sisältävät vääriä uskomuksia energian tuotantoon ja käyttöön liittyen. Myös suomalaisten kierrätysaktiivisuuteen liittyy harhaluuloja, kiteyttää Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtaja Juuso Pajunen. 

Ydinvoima tuottaa hiilidioksidipäästöjä, yksityisautoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, ja Suomi on kierrätyksen mallimaa. Näihin virheellisiin myytteihin uskoo moni suomalainen. Tiedot käyvät ilmi Pöyryn YouGov Finlandilla toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi elokuussa 1 007 täysi-ikäistä suomalaista.

Ydinvoimasta hiilidioksidipäästöjä?

Kyselytutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes suomalainen uskoo, että ydinvoima tuottaa energiantuotantomuodoista eniten hiilidioksidipäästöjä. Alle 30-vuotiaista näin uskoo lähes joka viides. Todellisuudessa ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia.

"Ydinvoimaan liittyy toki erilaisia riskejä, esimerkiksi rakentamisen, voimalan turvallisuuden ja ydinjätteen loppusijoituksen osalta, mutta hiilidioksidia ei ydinvoiman tuotantoprosessissa ilmakehään vapaudu", kertoo Pöyryn Ympäristö-liiketoimintayksikön johtaja Kaisa Vähänen.

Autoilusta suurimmat päästöt?

Useampi kuin joka neljäs suomalainen uskoo, että autoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.

"Asumisesta johtuvia päästöjä Suomessa lisää kylmä talvi, jolloin lämmitys vie merkittävästi energiaa. Siksi se, miten omaa asuntoaan lämmittää ja millaisena asunnon sisälämpötilan pitää, vaikuttaa merkittävästi kotitalouden hiilijalanjälkeen", Vähänen jatkaa.

Suomi - kierrätyksen mallimaa?

Kun vastaajilta kysyttiin heidän arviotaan, miten Suomi pärjää jätteiden kierrätyksessä verrattuna muihin EU-maihin, kolme neljästä suomalaisesta sijoitti Suomen kärkikymmenikköön ja useampi kuin joka kolmas jopa viiden parhaan joukkoon.

Suomi on kuitenkin kierrätyksessä EU:n keskikastia - yhdyskuntajätteestä Suomessa kierrätetään vain 42 %, mikä sijoittaa Suomen vasta 12. sijalle EU:ssa. Valtaosa jätteestä syntyy kuitenkin teollisuudessa. Raskaan teollisuuden suuri määrä selittää myös, miksi kokonaisjätemäärä asukasta kohden on Suomessa toiseksi suurin EU:ssa.  Kaisa Vähäsen mukaan hyviä ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseksi on kuitenkin olemassa.

"Lisäämällä yhteistyötä suurten ja pienten yritysten, julkisten toimijoiden ja tutkimuslaitosten välillä yli toimialarajojen voisimme löytää uusia ratkaisuja teollisuuden jätteiden hyödyntämiseen. Mainio esimerkki tästä on lannoitetuotannon sivutuotteena syntyvän kipsin hyödyntäminen pelloilla fosforin sitomiseen. Kipsillä pystytään sitomaan tehokkaasti peltojen fosforia, jolloin sitä ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin", Vähänen kertoo. 

Huolesta konkreettisiin tekoihin

Suomalaiset näyttävät olevan paitsi huolissaan hiilidioksidipäästöistä myös tuntevan voimattomuutta päästökysymysten edessä. Suurimman vastuun hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä suomalaiset sälyttävät poliittisille päätöksentekijöille ja yrityksille. 

"Suomalaisten huoli on realistinen ja hyväkin asia, mikäli se johtaa konkreettisiin tekoihin. Ne, jotka eivät ole päästöistä huolissaan tai eivät usko yksilön valinnoilla olevan merkitystä, näyttävät tutkimuksen mukaan olevan myös vähiten valmiita tekemään muutoksia elämäänsä pienentääkseen hiilijalanjälkeään. Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuitenkin on olemassa. Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa muun muassa tuotetun energian alkuperään ja näin edistää siirtymistä vähäpäästöisempään energiajärjestelmään", Pajunen sanoo.

Kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että heidän omilla valinnoillaan on merkitystä globaalien hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Naiset näyttäisivät olevan miehiä valmiimpia tekemään konkreettisia ilmastotekoja hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, ja etenkin valmius kasvisruuan lisäämiseen ja vaatteiden käytettynä ostamiseen on selvästi suurempaa naisten keskuudessa. Peräti joka kahdeksas miesvastaaja ei ollut valmis tekemään mitään kyselyssä mainituista muutoksista.

Mitä olisit valmis tekemään vuonna 2019 pienentääksesi hiilijalanjälkeäsi? Kaikki vastaajat N=1007
Lisäämään kasvisruoan osuutta ruokavaliossasi merkittävästi 51 %
Käyttämään julkisia liikennevälineitä tai polkupyörää päivittäisiin matkoihisi nykyistä selvästi enemmän 48 %
Vaihtamaan käyttämäsi sähkö uusiutuvaan sähköön (esim. aurinko-, vesi-, tai tuulivoima) 45 %
Ostamaan merkittävästi isomman osuuden vaatteistasi käytettynä 36 %
Luopumaan tai vähentämään merkittävästi vapaa-ajan lentomatkustamistasi 32 %
Hankkimaan sähkö- tai kaasuauton 24 %
En mitään näistä 8 %
En osaa sanoa 7 %

Lisätietoja:

Kaisa Vähänen
Ympäristö-liiketoimintayksikön johtaja, Pöyry

Puh. 050 437 6083

Juuso Pajunen
toimitusjohtaja, Pöyry Finland Oy
   
Puh. 040 584 9722

Tiesitkö? Pöyry rakentaa yhdessä asiakkaidensa kanssa kestävämpää tulevaisuutta ja kestävämpiä ratkaisuja, jotka keskittyvät mm. energiajärjestelmien muuttamiseen hiilivapaiksi ja toisaalta uusien biopohjaisten materiaalien kehittämiseen. 

www.poyry.fi/poyry-60

Tietoa Pöyrystä

Pöyry on kansainvälinen konsultointi- ja suunnitteluyhtiö. Tarjoamme asiakkaille lämpö- ja sähkövoiman tuotantoon, siirtoon ja jakeluun, metsäteollisuuteen, biojalostukseen ja kemianteollisuuteen, kaivos- ja metalliteollisuuteen sekä infraan, vesihuoltoon ja ympäristöön liittyviä palveluja. Kehitämme yhdessä älykkäitä ratkaisuja ja hyödynnämme viimeisimpiä digitaalisia innovaatioita. Pöyryn liikevaihto vuonna 2017 oli 522 miljoonaa euroa, ja yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä. Noin 5 500 asiantuntijaa. 40 maata. 115 toimistoa.

Vuonna 2018 Pöyry juhlistaa ylpeänä 60-vuotista taivaltaan yhdessä henkilöstönsä, asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa.

Vieraile verkkosivuillamme www.poyry.com ja seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube