Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

ILMASTONMUUTOS / 19.11.2018

On ilmoja pidellyt - vai onko?

Muutokset ovat positiivisia myös monille tuholaisille, kasvitaudeille ja vieraslajeille.

Suomessa on totuttu pohjoisen vaihteleviin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin. Välimerellisen” kesän jälkeen puheet ilmastonmuutoksesta ovat käyneet vilkkaina.

Vaikka monet meistä nauttivat kesän loputtomilta tuntuneista helteistä, ilmastonmuutokseen liittyy eläinten, kasvien ja sienten kannalta monia riskejä sekä suoranaisia haittavaikutuksia. Vaikutukset ulottuvat myös ihmisen hyödyntämille tuotanto- ja viljelyslajeille sekä keräily- ja riistalajeille.

Pöyryn elokuussa teettämästä kuluttajakyselystä kävi ilmi, että lähes kolme neljästä suomalaisesta on huolissaan hiilidioksidipäästöistä mutta alle puolet luottaa ihmiskunnan kykyyn löytää kestävä ratkaisu hiilidioksidipäästöjen hillintään.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä suomalaiset uskovat luonnollemme tapahtuvan tulevaisuudessa, jos ilmastonmuutos etenee.

Liki puolet vastaajista uskoi tunturilajien häviävän ja ruokaomavaraisuuden olevan uhattuna. Yli kolmannes vastasi, että lehtimetsät syrjäyttävät havumetsät ja että muuttolinnut lakkaavat muuttamasta.

Muutosta tosiaan tapahtuu.

Lämpenemisen kautta tai sen lisäksi ilmastomuutos vaikuttaa muun muassa sadantaan ja tuuliolosuhteisiin sekä merenpinnan korkeuteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eläimiin ja kasveihin ja sieniin toteutuvat muutoksena niiden elinympäristöissä sekä kasvu- ja lisääntymiskauden olosuhteissa. Osa lajeista on tässä suhteessa voittajia, osa häviäjiä.

Klassisia esimerkkejä ovat monien eteläisten lajien elintilan laajentuminen ja niiden leviäminen tänne pohjoiseen, ja toisaalta pohjoisten ja tunturilajien elintilan kaventuminen. Linnut tuntuvat reagoivan ympäristön muuttumiseen nopeasti.

Esimerkiksi riekot ovat voimakkaasti taantuneet Etelä-Suomessa viime vuosikymmeninä, ja toisaalta tänäkin vuonna Suomeen rekisteröitiin uusi pesimälaji, jalohaikara.

Merkitseekö ilmastonmuutos tulevaisuudessa maataloudelle lisääntyviä riskejä vai leveämpää leipää?

Maanviljelyksen ja metsätalouden kannalta ilmastonmuutos on osaltaan positiivinen tekijä. Se kiihdyttää puiden kasvua ja pidentää kasvukautta antaen mahdollisuuden viljellä satorikkaita syyslajikkeita tai meidän leveyksille kokonaan uusia viljelyskasveja.

Tällä on iso merkitys ruokaomavaraisuutemme kannalta.

Esimerkiksi palkokasvien viljelyolosuhteet parantuvat. Suosiota ovat kasvattaneet sellaiset uudet lajit kuin härkäpapu, tattari ja kumina. Etelä-Suomessa on jo nyt viljelyssä rehumaissia, ja ensimmäiset kotimaisista rypäleistä kaupallisesti valmistetut viinit ovat nähneet päivänvalon.

Muuttuneet ilmasto-olosuhteet tarjoavat siis uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta valitettavasti riskeihinkin pitää varautua enenevässä määrin.

Muutokset ovat nimittäin positiivisia myös monille tuholaisille, kasvitaudeille ja vieraslajeille, jotka aiheuttavat taloudellista haittaa ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät ääriolosuhteet, kuten runsaat sateet tai myrskyt, saattavat lisätä kevättulvia viljelysmailla sekä kirjanpainajan ja muiden havupuiden tuhohyönteisten epidemioita.

Lämpeneminen suosii esimerkiksi jaloja lehtipuita, mutta niillä on todettu monia vakavia, epidemiapotentiaalin omaavia tauteja ja patogeenejä, joista osa on jo levinnyt Suomeenkin.

Kuumat jaksot voivat toisaalta aiheuttaa maanviljelyä kurittavaa kuivuutta, kuten menneenä kesänä nähtiin.

Vieraslajeihin on onneksi jo paneuduttu Suomessa ja valtioneuvosto on 2012 hyväksynyt kansallisen vieraslajistrategian.

Tuottajien ja kasvattajien olisi perehdyttävä siihen, jotta strategia saadaan käytäntöön saakka. Valtion, kuntien ja muiden toimijoiden täytyy myös ottaa vastuuta ja tukea ruohonjuuritason toimintaa.

Meillä nykyään menestyvien lajien määrän kasvaessa myös kansainvälinen kasvikauppa lisääntyy. Sitä olisi kontrolloitava siten, että ulkomailta tuotavien taimien ja niiden kasvualustan tai muiden kasvinosien mukana meille ei leviäisi esimerkiksi kasvitauteja. Nykylainsäädännön puitteissa valvotaan vain tunnettuja karanteenilajeja.

Ilmastonmuutoksen ja sen ympäristövaikutusten hillitseminen vaativat tinkimätöntä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Kestävän metsänhoidon ja maankäytön suunnittelu on osaltaan merkittävässä roolissa, kun rakennetaan kestävää ja hiilivapaata tulevaisuutta.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa Mielipiteet-osiossa 14.11.2018.

Yhteystiedot

William Velmala
Osastopäällikkö, Ympäristökonsultointi

Liity postituslistalle

Haluatko kuulla lisää ympäristöaiheisia uutisia meiltä? Täytä yhteystietosi, niin kerromme sinulle sähköpostitse mm. alan ilmiöistä, uusimmista hankkeista, Pöyryn palveluista sekä tapahtumista joissa olemme mukana. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa ja muokata tilausasetuksiasi.
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti
Yritys / Organisaatio