Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Rectangle 212 + Rectangle 212 + Rectangle 212 Created with Sketch. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Twitter Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta. Slice 1 Created with Sketch Beta.

LUONTOSELVITYKSET / 29.11.2018

Blogi: Tuulivoiman ympäristövaikutukset – mitä biologi tutkii?

Kun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutuksia ryhdytään arvioimaan, biologi vetää saappaat jalkaan, laittaa kiikarit kaulaan ja suuntaa aamuvarhaisella metsän siimekseen. Apuna käytetään jo olemassa olevaa tietoa alueesta ja sen lajistosta.

Luontovaikutukset joutuvat tarkkaan syyniin YVA-menettelyn ja tuulivoimakaavan yhteydessä tehdyissä vaikutusarvioinneissa. Tuulivoimahankkeen luontovaikutusten arvioimiseksi hankealueella tehdään monenlaisia biologisia selvityksiä. Selvitysten tarve vaihtelee paljon puistokohtaisesti, erityisesti sen mukaan millaisia elinympäristöjä hankkeen vaikutusalueella on ja missä suunniteltu tuulipuisto maantieteellisesti sijaitsee. Selvitykset vaativat kuitenkin aina biologista asiantuntemusta. Suomessa on melko tavallista, että luontoselvitysten tulokset vaikuttavat yksittäisten voimaloiden sijoitteluun tai jopa rakentamatta jättämiseen.

Tuulivoimaa ei voi rakentaa viitasammakon takapihalle

Luontoselvityksissä tarkastetaan tyypillisesti hankealueen luonnonympäristön yleispiirteet ja tehdään lisäksi tarkkoja lajistoselvityksiä. Erityisesti on selvitettävä luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit, vesilaissa mainitut luonnontilaisina säilytettävät vesiluontotyypit ja purot sekä metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt.

Lisäksi maastokartoituksissa selvitetään uhanalaisten lajien ja EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajien kasvupaikat sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat, uhanalaiset luontotyypit ja muut mahdolliset luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet. EU:n luontodirektiivin IV liitteeseen kuuluvia lajeja ovat esimerkiksi liito-orava, viitasammakko, suurpedot ja Suomen kaikki lepakkolajit. Käytännössä tuulirakentamista ei voi osoittaa näiden lajien esiintymispaikoille tai niin lähelle, että rakentaminen vaikuttaisi heikentävästi lajien elinympäristöön.

Luontoselvitykset tehdään ennen kaikkea maastotyönä. Biologi vetää saappaat jalkaan, laittaa kiikarit kaulaan ja suuntaa aamuvarhaisella metsän siimekseen.


Poron luonnonvarainen serkku metsäpeura Pyhännän Vuohtosuolla. Kuva: William Velmala

Liito-oravan papanoita ei etsitä marraskuussa

Suomessa biologiset selvitykset painottuvat kevääseen ja kesään, jolloin eläimillä on lisääntymisaika ja kasvillisuuden piirteet ovat parhaiten tunnistettavissa. Osa selvityksistä tehdään kuitenkin syksyllä ja jopa talvella.

Lajistoselvitykset käynnistyvät jo helmi-maaliskuussa, jolloin voidaan lumijälkilaskennalla selvittää saukon, suurpetojen, hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden esiintymistä hankealueella. Petolintujen pesiä ja reviirejä voidaan etsiä joko alkukeväällä soidinaikaan tai kesäkuussa, kun poikueet kerjäävät äänekkäästi ruokaa pesien tuntumassa. 

Pesimälinnustoselvitykset käynnistyvät helmi-maaliskuussa pöllökartoituksella. Muuttolintujen seuranta käynnistyy ainakin Etelä-Suomessa jo maaliskuussa. Muuttolintujen maastotarkkailut tuleekin suorittaa näiden lajiryhmien päämuuton aikana. Yleensä tarkkailuja tehdään maalis–toukokuun välisenä aikana ja elo–marraskuun välisenä aikana.

Liito-oravaselvitykset tehdään maalis-toukokuussa ja lepakkokartoitukset touko- ja elokuun välisenä aikana. Metson ja muiden kanalintujen soidinpaikkaselvitykset tulee tehdä maalis-toukokuussa. Pesimälinnustoselvitykset ajoittuvat yleensä touko-kesäkuulle.

Lintujen lentoreitille osuessaan tuulivoima luo törmäysriskejä ja estevaikutuksia

Linnustoselvitysten tulee käsittää sekä pesimälinnusto että muuttolinnusto. Pesimälinnustoselvitystä on syytä täsmentää erityisillä petolintuselvityksillä, mikäli hanke sijoittuu syrjäisille, metsäisille seuduille. Muutkin alueen linnustolliset erityispiirteet saattavat vaatia erillisselvityksiä. Tuulivoimalle herkkiä lajeja ovat esimerkiksi kaakkuri, sääksi sekä maa- ja merikotkat.

Näiden lajien pesäpaikat ja lentoreitit pesäpaikan ja ruokailualueiden välillä pitää selvittää, mikäli on ilmeistä, että lentoreitit kulkevat tuulipuiston kautta. Mikäli esimerkiksi ravinnonhakulentoja tuulipuiston läpi tulee päivittäin useita, on törmäysriski moninkertainen verrattuna esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa alueen kautta muuttaviin muuttolintuihin.

Muuttolinnuston osalta tärkeintä on selvittää isokokoisten lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit hankealueella. Rannikolla tärkeiden muuttoreittien varrella vaaditaan laajempia muuttolintuseurantoja kuin sisämaassa. Olennaisimpia lajeja ovat joutsenet, hanhet, kurki sekä haukat ja kotkat. Merituulipuistojen tapauksessa on lisäksi selvitettävä esimerkiksi kuikkalintujen, merimetson, muiden sorsalintujen sekä lokkilinnuista erityisesti selkälokin ja räyskän esiintyminen.

Erityisesti joutsenten, hanhien ja kurjen tapauksessa tulee huomioida myös muutonaikaiset lentoreitit päivittäisten ruokailualueiden ja yöpymispaikkojen välillä. Ne viettävät päivän ruokaisilla pelloilla ja yön kosteikoilla. Joissain tapauksissa ne voivat pysähtyä jopa pariksi viikoksi alueelle ja mikäli niiden kaikki päivittäiset lennot kulkevat tuulipuiston läpi, tulee kauden aikana riskilentoja paljon.

Törmäysriskin lisäksi linnustoon vaikuttavat estevaikutukset, joita syntyy kun linnut kiertävät tuulipuiston. Muuttolinnuille se ei ole yleensä merkittävä, sillä kierto on vähäinen muuttomatkan pituuteen nähden. Pesimäaikaisten jatkuvien ruokailulentojen myötä kumuloituva kiertomatka voi kuitenkin aiheuttaa mittavaa ajan- ja energiankulutuksen aiheuttamaa resurssihukkaa, joka voi vaikuttaa pesimämenestykseen.


Soiden tyyppilintu liro Pyhännän Pienellä Hangasnevalla. Kuva: William Velmala

Metsästysseurat ympäristöselvittäjän tukena

Maastoselvitysten tueksi hankitaan alueelta jo olemassa olevaa tietoa. Kunnilla ja ELY-keskuksilla on usein merkittävää paikkatietoa eri lajeista, esimerkiksi liito-oravasta. Luonnonvarakeskuksella on tarkkoja aineistoja muun muassa Suomen susireviireistä ja Metsähallituksella uhanalaisten petolintujen pesätietoja. Metsästysseurat tuntevat esimerkiksi metson soidinpaikat.

Havaintotietojen lisäksi kartta- ja ilmakuva-aineistot ovat tärkeässä roolissa. Luontoarvoja on turha hakea esimerkiksi hyvin nuoresta taimikoista, vaan selvitykset pyritään keskittämään varttuneen metsän laikkuihin, soille ja muille kosteikoille tai muuten luontoarvojen kannalta potentiaalisille alueille.

Kirjoitus on julkaistu alun perin kolmessa osassa Tuulivoimayhdistyksen 52 tarinaa tuulivoimasta -kampanjassa lokakuussa 2018.

Pöyry Finlandin ympäristöyksikön luontotiimistä löytyy monia kokeneita biologeja tuulivoima- ja muiden hankkeiden tarpeisiin. Tuulipuistojen osalta olemme viime vuosina toteuttaneet kattavat luontoselvitykset muun muassa Pyhäjoen Polusjärven, Pieksämäen Niinimäen, Haapajärven Pajuperänkankaan, Kestilän Kokkonevan ja Vaalan Turkkiselän tuulipuistohankkeissa.

Yhteystiedot

William Velmala
Osastopäällikkö, Ympäristökonsultointi

Liity postituslistalle

Haluatko kuulla lisää ympäristöaiheisia uutisia meiltä? Täytä yhteystietosi, niin kerromme sinulle sähköpostitse mm. alan ilmiöistä, uusimmista hankkeista, Pöyryn palveluista sekä tapahtumista joissa olemme mukana. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa ja muokata tilausasetuksiasi.
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti
Yritys / Organisaatio