Sähkön kysyntäjousto
Kuluneena talvena Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla nähtiin poikkeuksellisen voimakkaita hintapiikkejä, kun sähkön SPOT-hinta kohosi peräti 1 400 euroon megawattitunnilta. Sähkön käyttäjille ja myyjille hintapiikit aiheuttivat merkittäviä kustannuksia sähkön suojauksista huolimatta. Sähkön suurissa hintapiikeissä on yleisesti kyse tehopulasta, joka aiheutuu, kun tuotantokapasiteettia on poissa käytöstä, siirtoyhteydet maiden välillä eivät toimi odotetulla tavalla, tai kulutus ei jousta hallitusti. Ongelmaksi muodostuu tällöin tarjonnan pienentyminen, mihin sähkön kysyntä ei reagoi. Tulevaisuudessa hintapiikkien on ennustettu lisääntyvän esimerkiksi tuulivoiman lisärakentamisen myötä. Kohoavien sähkön hintojen aikana sähkönkäyttäjät ovat kokeneet, ettei sähkölaskuun voi omalla toiminnalla juurikaan vaikuttaa ja hintapiikit tulevat lopulta käyttäjän maksettavaksi. Olisiko kuitenkin olemassa mahdollisuuksia, joilla hintapiikkien aiheuttamat kustannukset voidaan välttää? Erittäin potentiaalinen ratkaisu sähkönkäyttäjälle on automaattinen sähkön kysyntäjousto, jonka avulla kulutusta vähennetään sähkön hintapiikkitunteina ja käytetään sähkö seuraavina tai edellisinä tunteina. Kysyntäjouston myötä sähkönkäyttäjän kokonaiskulutusei välttämättä vähene, vaan käyttöhetki vaihtuu edullisempaan ajankohtaan, jolloin sähkönkulutuksen kustannukset alenevat. Kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää hyvin erityyppisissä kohteissa, joissa sähkön käytön ajankohtaa on mahdollista siirtää. Toimivia esimerkkejä löytyy jo niin teollisuuden prosesseista, kaupan tiloista
ja laitteista kuin kotitalouksistakin. Sähkönkäyttäjä ei ole ainoa kysyntäjoustosta hyötyjä. Sähkönmyyjä voi optimoida omaa sähkönhankintaansa ja välttää hintapiikkituntien aiheuttamat kustannukset, mikäli asiakkaiden kulutus joustaa tarvittaessa. Samalla sähkönhankinnan riskienhallintaa voidaan sähkön markkinahinnan heiluessa tehostaa. Yhtenä hyötyjänä on myös ympäristö, sillä kulutushuippujen tuotanto katetaan tyypillisesti hyötysuhteeltaan heikolla huippuvoimalla. Kysyntäjouston avulla hintapiikeistä aiheutuvat kustannukset sähkönkäyttäjille ja -myyjille voidaan minimoida, ja parhaassa tapauksessa hintapiikkien muodostuminen markkinoilla pystytään kokonaisuudessaan välttämään. Hyödyt ovat ilmeisiä, mutta tätä WIN-WIN-WIN mekanismia ei vielä aktiivisesti hyödynnetä Suomessa.
Kysyntäjouston hyödyntäminen
Yhdysvalloissa kysyntäjousto on aktiivisesti käytössä ja se hyödyttää markkinoiden eri osapuolia. Markkinoille on syntynyt uusia toimijoita, jotka operoivat kysyntäjoustokohteita ja tarjoavat syntynyttä kysyntä-joustokapasiteettia sähkömarkkinoille. Erinomaisena esimerkkinä tällaisesta toimijasta käy yhdysvaltalainen yritys Enernoc, joka hallitsee yli 7 000 kysyntäjoustokohdetta ja 3 500 MW:n joustokapasiteettia. Yritys loi vuonna 2009 noin 140 miljoonan euron liikevaihdon ja
yli 50 % käyttökatteen. Esimerkkejä mekanismeista ja liiketoimintamalleista kysyntäjouston käyttöönottamiseksi on siis jo olemassa. Lähitulevaisuudessa Suomen teknologinen valmius kysyntäjouston käyttöönottamiseksi on yksi maailman parhaista tuntitasoisen sähkönmittauksen yleistyessä. Lisäksi ohjauksen ja tiedonsiirron yksikkökustannukset ovat alentuneet voimakkaasti, mikä tulee osaltaan edistämään uusien ohjausjärjestel-
mien ja kotiautomaation käyttöönottoa. Rakennuspalikat kysyntäjoustoa varten ovat olemassa ja sähkönkäyttä-
jät ovat valmiita joustamaan, mikäli saavutetusta hyödystä osa jaetaan myös käyttäjille. Toimijoilta tarvitaankin uudenlaista ajattelutapaa ja liiketoimintamallia, jossa asiakas on entistä tärkeämmässä roolissa. Sähkömarkkinoilla aukeaa lähiaikoina mahdollisuus tarjota sähkön-
käyttäjille aivan uudenlaisia ja kustannustehokkaita palveluita.
Miten kaikki voittavat?
Kysyntäjousto tulisi ottaa käyttöön siten, että se hyödyttää kaikkia markkinaosapuolia, eikä jää ainoastaan käyttäjän tai myyntiyhtiön voitoksi. Tämä vaatii sähkönkäyttäjiltä halua ottaa käyttöön uusia sähkötuotteita, mutta ennen kaikkea nykyisiltä sähkön myyntiyhtiöiltä tarvitaan rohkeutta tarjota palveluita ja ratkaisuja kysyntäjouston toteuttamiseksi. Suomessa tuleekin selvittää kysyntäjouston kannattavuus ja parhaat toimintamallit eri osapuolille, jotta sähkönkäyttäjien kysyntäjousto-potentiaali päästäisiin hyödyntämään mahdollisimman pian.
